Juoksu alkoi ma 15.11.2010 ja ensimmäiseen prog.testiin mentiin edellisen juoksun pikasuuden takia jo ke 17.11. no tulos oli vain 0,2. Seuraava testi otettiin ma 22.11. tulos 0,6. Sitä seuraava otettiin to 25.11. tulos 1,3 joten pikkuhiljaa nousussa oli.
Lähdettiin matkaan sunnuntaina aamulla, laiva lähti Vaasan satamasta klo 8:00, Fenni se on erinomainen matkakumppani, kaikki suju tosi hyvin. Siellä peipailtiin rekkojen välissä tiemme hissille ja kuinkas ollakkaan 5:n kerroksen istuinsalongit oli suljettu, joten kiivettiin rappusia kerrosta ylemmäs muiden matkustajien sekaan istumaan. Saatiin oikein etupaikka, jossa katseltiin pari koiramaista elokuvaa menomatkan huviksi, Fenni taisi ottaa nokosetkin kevythäkissään. Uumajaan saavuttiin paikallista aikaa 11:45, josta hurautettiin meidän vaki p-paikalle, jotta tyttö pääsi pissulle. Sitten reitti kulki E4:ta kohti etelää - Sundsvall - Gävle - Uppsala ja sieltä lähdettiin haasteellisesti seuraamaan 55 tietä kohti Felniä. Perille päästiin kellon ollessa paikallista aikaa 21, hotellin respa oli kiinni ja huoneen avain piti löytää jostain, soitin vastaavalle henkilölle joka mainittu aulan kyltissä ... yllätykseksi hänellä ei ollutkaan nimeäni tulevien listalla. No sain salapaikasta toisen siellä odottavista avaimista (onneksi ko hlö jolle avain oli ei saapunutkaan sinä iltana). Huone oli iso, sopivin varustein ja kivasti ensimmäisessä kerroksessa. Vein tavarat huoneeseen ja sitten olikin jo Marie & Cero tulossa tapaamaan meitä. Cero oli heti hyvin asialla, valitettavasti Fenni vain leikitteli sen kanssa ja tuumas että minuahan ei astuta. No sovittiin että mennään maanataina heille toisille treffeille. Illalla ehdittiin vain syödä jotain ja katsoa hetki tv:tä, aah siinä vaiheessa olikin jo tosi väsy. Seuraavana aamuna tehtiin ensin ulkolenkki aamun liikehälinässä ja aamiaiseni jälkeen voitiin loikoilla tv:tä katsellen ja karttaa tutkien. Iltapäivään siirtyessä lähdettiin kohti Ceron kotia ... suht hyvin perille löydettiinkin, onneksi matka oli lyhyt - kesti n. 5-8 min, kunhan ei ajanut harhaan - pitihän sitä muutama muukin tie siiinä samalla katsastaa :)
No koirut leikkivät iloisena lumessa (kuvia tulossa myöhemmin), mutta ulkona ei päästy sen pidemmälle, joten hetken kaffipaussin ja voimien keräilyn jälkeen kokeiltiin uusin voimin sisällä. Astuminen saatiin aikaan, mutta valitettavasti eivät vielä jäänet kiinni. No sovittiin että he tulevat treffaamaan meitä illalla hotellille, mutta valitettavasti illan yritykset eivät tuottaneet tulosta, Fenni peräti antoi kunnolla pojalle hammasta, joten sovittiin että kokeillaan seuraavana iltapäivänä uudelleen. Tiistaina oli Fenni jo toisissa ajatuksissa ja selvästi vastaanottava, toinen astuminen tapahtui, mutta eivät jääneet vieläkään kiini. Juotiin kaffeet ja tehtiin paperihommat valmiiksi ja sovittiin että tulemme illalla uudelleen.
No onneksi tuolloin onnisti ja koirat jäivät myös kiinni, vain viiden minuutin yrittelyn jälkeen. Kiinniolo aikakin oli sen verran pitkä, että siinä alkoi selkä vähän kramppaamaan istuessa oudossa asennossa lattialla. Molemmat koirat (ensikertalaisia) olivat hämillään kiinni jäämisestä, joten siinä oli aika tuskalliset paikat. Fenni valitti ja yritti työntää urosta ulos ja loppuosassa Cerokin alkoi huolestua kun ei päässyt menemään. No loppu hyvin kaikki hyvin, palasimme tyytyväisinä takaisin hotellille, syötiin ja mentiin nukkuun. Aamulla tehtiin vain ulkoilulenkki ja käväsin aamiaisella, sitten olikin jo aika lähteä huruttelemaan toiset 800 km kotiin päin. Vähän yli puolen matkan jälkeen alokoi auringonpaisteen ja ilman lämpenemisen seurauksena tiet sulamaan ja oli todella liukasta. Yksi ulosajon oli tapahtuntut, joten seisoskelimme jonossa odotellen kun nostivat auton hinausauton päälle. Alkoi pikkasen jo hermostuttamaan, että tähänkö meidän ajoaika sitten heruu. No onneksi päästiin tyytyväisinä satamaan ja laivaan päästyä oli aika taas syödä jotain. Eiköhän siinä tullut otettua torkutkin, henkilökunta tuli ilmoittamaan että "olemme satamassa". Toppavaatteet taas päälle ja kurvailemaan loppu matka kotiin ... no eihän sitä uni tullut heti. Aamulla herätys 7:ltä ja aika lähteä töihin. Hivnen on väsynyt olo, mutta kyllä se tästä, enään huominen töitä ja sitten on viikonloppu. Hivenen jäi jännittävä tunne kun noin loppuhilkulle jäi ja jää ajatus että olisiko pitänyt olla vielä päivä lisää, no päätös tuli tehtyä ja nyt vain sitten odotella tuollaset 35 päivää kunnes voidaan käydä ultrassa tarkistamassa tuottiko työmme tahdottua tulosta. Jos kaikki menee hyvin syntyvät pikkuset tammi-/helmikuun vaihteessa. Kun vielä tarkistin netistä, niin "normaalin astumisen jälkeen koiran siittiöt saattavat säilyä jopa 4-7 päivää nartun synnytysteissä hedelmöittämiskykyisinä"
Niin ja mikä erikoista tuolloin tiistaina oli Fennillä jo 17. juoksun päivä.
Toivottavasti tänään ehdin tyhjätä puhelimen ja kameran kuvista, niin pistän niistä sitten oman osion blogiin, tiedossa on ihania lumileikkejä ja Ceron poseerauskuvia :) No onhan siellä muutama kuva maisemistakin ja Fennistä hotellilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti